Useen ihiminen tuloo ajatelleheksi niinki likistä ihimistä ku ittiänsä. Kun tuloo ikää niin palio, että kaupan kassa jo teitittelöö ja puhuu selevempähän, ja färi pääs hohtaa hopiaa, tuloo vakavammin miättineheksi elämäänsä.Aikaasemminki oon sialuni tilaa miättiny, tutkiskellu ja heränny epäälemähän...
Tämänhän voisi kirjoittaa suit sait, eikä ollenkaan sukeltaa syviin vesiin. Siis vaihdoin lastensuojeluyksikön ohjaajan työstä diakoniatyöhön ja pääsin näin päivätyöhön. Lisäksi sain oman virkakännykän ja oman työhuoneen. Kirkon koulutusedut ja mahdollisuudet tulivat kaupan päälle ja niitä jopa toiv...
Tenavana tykkäsin, kun kuulin ratiosta lauletut: ”Ompa taivaassa tarjona lapsillekin…” ja ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie…” Varsinkin tuan ensimmääsen virren sanat koin jollakin tavalla lohoruttaviksi, lempeeksi, osin pelijättäviksikin. Kovasti miätiin, että voinkohan mä mennä Antintintuvan...
Tenava-aijasta on jääny miälehen sellaanen, että hiaroomma naapurin likan kans onnistumisen ja epäonnistumisen välillä joskus ahkerastikki vaihtokauppoja. Teimmä äänehensä, tai itte kumpikin hilijaasuures kauppoja tulevan kans; esimerkiksi jos mä onnistun vaikka konkata, ja samalla laskia kahtehenky...
Tuu ny Veikko tänne pöyrän äärehen, niin kattotahan yhyres näitä meirän omia, kersaan ja tuvan vakuutuspaperia. Täs on sekaanen pumaska pöyrännurkalla orottamas, on ne niin vaikiaselakoosia, ne viää multa pian hermot. Mitähän varten näitä vakuutuksia on näin monenlaasia? Nii, ja n...
Minen jaksa tätä ainaasta joulusiivuamista, viälä näin pimiänä vuarenaikana ja joulun takia. Voi näitä kersojen pitkiä ja kallihia lahajalistoja, jaksavat hokia korvan juures lelukirijat kouriis, että tämä ja tämä pitää saara ku kerta pukki tuaa. Rahakki on niin vähiis, pitääs ne lahajakki ja syämis...
Meirän flikkojen Hulta-äitee oli valoosa ja nauruunen, oma persoonansa, taivahan ikikotohon muuttanu jo yli 34 vuatta sitte. Jo tenavana, kesääsin, opiin sen, että äitee oli aivan maharottoman arka ukonilimalle. Se kuluki tuvas lasilta lasille, ja miättii äänehensä, että näyttääköhän Änstin Maijan t...
Grillauskausi on alkanut. Joko tuli vesi kielelle? Meillä vanha hiiligrilli seisoi koko viime kesän terassilla käyttämättömänä. Viime viikonloppuna siinä peräti kypsyi broileria, tankoparsaa ja varhaiskaalta. Valmistin kaalelle jopa maustekastikkeen. Grillausmestareita emme siis ole, mutta muuten ol...
Mulla on likinen ja läheenen, nyt jo pitkästi yli yhyreksänkymmen ylitte matkannu Lempi. Hoivakorin hyväs hoivas elämäs lapsuuren aikojansa, aikoja, johona hän on jälleen lapsuuskotonansa lettipäinen flikka, ikääkin vasta alta kymmenen. Lempin äitee ja isä on ensin lypsyyllä, ja sitte heinäpe...
Kuutisen vuatta sitte tulimma Tapion kans uskohon. Viimmeenkin tajusimma ottaa vastahan tämän Jumalan lahajan, ja avata muuttovalamihit syrämmet. "Tapahtukohon sun tahtos" on koko ihimisen elämää kattava rukous. Siinä antaa koko elämänsä suurien, vahavojen ja turvallisten Isän käsien kannatel...
Meidän huushollissa on viime aikoina kuunneltu nostalgisesti vanhoja C-kasetteja. Hyvin ne edelleen musiikkia toistavatkin. Kasetit ovat tuoneet hauskoja muistijälkiä esiin. Tajusimme laulavamme mukana sellaisia vanhoja koulun musiikkitunnin suosikkeja, joita emme olleet kuulleet vuosikymmeniin. San...
"Kyllähän on hianua istua tämän meirän vanhan taloon portahilla juamas viimmeeset kaffit. Oikeen muuttokaffit. Kuivaamma silimämmä, niistämmä nenämmä, ja starttaamma matkahan. Ei oo millään meinannu uskua, mikä onnenkantamoonen, oikeen tuurien tuuri se olikaan, kun saimma tämän tuvan myy...