Edessä valoisa vanhuus!

Vanhenemisessa ei tarvitse olla mitään muuta harmaata kuin hiusten väri, ja nekin voi aina värjätä. Perinteisesti vanhusten asema on ollut useimmissa yhteiskunnissa vahva. Perheen perinteet ja sukulaissuhteet ovat tehneet vanhuudesta kunnia-asian, mutta vanhempien kunnioittamisen perinteet ovat murtumassa eri puolilla maailmaa. Korkeaikäinen ei ole enää samalla korkea-arvoinen.

 

Neljäs käsky "Kunnioita isääsi ja äitiäsi" on lähimmäisiä koskevista käskyistä ensimmäinen ja tärkein. Näin opettaa Iso Katekismus. Vanhemmat ovat Jumalan jälkeen kaikkein ylimpänä. Jopa niin, että he ovat lapsille Jumalan sijaisia, vaikka olisivat köyhiä ja kipeitä. Siitä Lutherilla on kolme pointtia. Ensinnäkin vanhemmat ovat kallein aarre maan päällä, ja heille tulee antaa kaikkein suurin arvo. Toiseksi vanhempien edessä on kieli pidettävä kurissa ja heidän on annettava olla oikeassa (jos ollaan eri mieltä, niin ollaan vaiti). Kolmanneksi heille on osoitettava kunnioitusta myös teoin ja koko elämällä, niin että palvelemme, autamme ja elätämme heitä, kun he ovat vanhoja, sairaita, raihnaisia tai köyhiä. Tätä on vanhempien kunnioittaminen uskonpuhdistajan mukaan. Se on suuri, hyvä ja pyhä tehtävä, jota valitettavasti vähätellään ja halveksitaan.

 

Miten tämä opetus sovelletaan tähän päivään, kun vietetään vanhustenviikkoa. Pidetään huolta omista vanhemmista ja isovanhemmista. Jos vanhuksella ei ole omia lapsia, on tärkeää, että sukulaiset pitävät hänestä hyvää huolta. Vanhuksia ei tule sulkea hoivalaitoksiin, jos he vielä pystyvät elämään omassa kodissaan. Heihin pidetään yhteyttä puhelimitse, ja käydään säännöllisesti tapaamassa kasvotusten. Arkisissa asioissa autetaan kaikessa, missä voidaan. Kultainen sääntö on myös tässä hyvä. Tee vanhukselle sitä, mitä toivoisit itsellesi tehtävän, kun olet vanha. Toivottavasti edessä on valoisa vanhuus. Muistetaan myös vanha kansanviisaus "Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan". Tehdään se, mitä itsekin toivotaan vanhuudessa.

 

kappalainen Aki Paavola     

 

Alahärmän kirkkopiiri

 

 

Kirjoitus on julkaistu Lakeuden Aviisi -lehdessä 9.10.2024.